Näkemiin 2020, ja kiitos kaloista! Sinne se meni, jännittävä vuosi 2020. Jotkut saattavat muistaa lämmöllä, useimmat ehkä eivät. Monet asiat muuttuivat myös Eficoden käytettävyyteen ja saavutettavuuteen erikoistuneessa ux-tutkimustiimissä kuluneen vuoden aikana, kun pandemia pakotti ihmiset etätöihin ja kauemmas toisistaan, opettelemaan uusia tapoja työskennellä ja elää. Vaan miltä näyttää vuosi 2021?

 

2020 – kiirettä ja uusia toimintatapoja

Saavutettavuusvaatimusten siirtymäajoista jäljellä on enää mobiilisovellusten siirtymäaika, joka päättyy 23.6.2021.

Pandemiasta huolimatta Eficoden tutkimustiimin vuosi oli jopa poikkeuksellisen kiireinen. Kiireen suurin syy oli saavutettavuusdirektiivi, jonka suurimmat määräajat jäivät juuri taakse. 23.9.2020 lähtien kaikkien, myös ennen syksyä 2018 julkaistujen, julkisen sektorin verkkosivustojen tuli olla saavutettavia. Vuodenvaihteessa umpeutui siirtymäaika yksityisen sektorin toimijoiden suhteen. 

Meille 2020 tarkoitti mittavaa määrää saavutettavuusauditointeja ja -koulutuksia, kun verkkopalveluita on kiritty ripeässä tahdissa saavutettaviksi. Auditoimme vuoden aikana noin 200 erilaista verkkopalvelua tai sovellusta useille kymmenille eri asiakkaille. Kiire varmasti jatkuu vielä tänäkin vuonna, sillä ensi kesänä juuri kesälomien alla päättyy mobiilisovellusten siirtymäaika. 

Kysynnän kasvun myötä myös tutkimustiimimme koko kasvoi merkittävästi. Viimeisen vuoden aikana tiimimme on kasvanut 9 uudella asiantuntijalla. Nyt tiimissämme on 25 käytettävyyden ja saavutettavuuden asiantuntijaa.

Opintiellä verkossa

Vuodesta 2020 tuli oppimisen vuosi myös meille, sillä vuoden aikana on opittu paitsi työskentelemään etänä, myös perehdyttämään ja perehtymään etänä. Myös koulutuksissa ja työpajoissa siirryttiin kertaheitolla online-toteutuksiin. Ne ovatkin sujuneet mainiosti verkossa. Jos arvata pitäisi, niin tämä trendi ei ihan heti lopu, vaikka pandemia joskus hellittääkin. Paluuta “vanhaan normaaliin” ei ole. Pidämme tätä hyvänä kehityssuuntana. Se antaa mahdollisuuksia myös niille, jotka eivät asu fyysisten toimistojemme välittömässä läheisyydessä – niin asiakkaille kuin meille tekijöille.

Vuotta 2020 leimasivat paitsi pandemia ja direktiivin mukanaan tuomat saavutettavuusprojektit, myös se, että kertaluontoisten auditointien ohella projektit olivat suurempia ja kokonaisvaltaisempia. Työn alla oli useiden sivustojen kokonaisuuksia ja saavutettavuutta toteutettiin jatkuvana palveluna. Saavutettavuusarviointien lisäksi moni asiakas halusi kouluttaa omaa henkilöstöään saavutettavuusasioissa, ja monen arvioinnin yhteydessä koulutimme  henkilöstöä useiden koulutusten verran. Tämä ilahduttaa asiantuntijan sydäntä: saavutettavuuteen ollaan valmiita panostamaan ja sen tuomat hyödyt nähdään myös pidemmällä tähtäimellä. Mutta olipa projekti suuri tai pieni, on saavutettavuus lopulta kaikkien etu.

2021, käytettävyyden vuosi

Tänäkin vuonna aherramme saavutettavuuden parissa. Kesäkuun lopussa 23.6. päättyy mobiilisovellusten siirtymäaika. Siihen mennessä lain piiriin kuuluvien mobiilisovellusten tulee olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia riippumatta siitä, ovatko ne julkisen vai yksityisen sektorin tarjoamia. Työ ei kuitenkaan lopu direktiivin siirtymäaikoihin. Mobiilisovellusten lisäksi jatkuu myös muiden digitaalisten palveluiden saavutettavuuden auditointi ja kehittäminen, sillä tarve on edelleen suuri ja jatkuva. Verkkopalvelut eivät ole koskaan lopullisesti valmiita ja uusia luodaan koko ajan. Samalla myös me kehitämme saavutettavuuspalveluitamme aiempaa enemmän jatkuvan yhteistyön suuntaan. Ja vaikka direktiivi ei koskisikaan juuri sinun organisaatiotasi, se ei tarkoita, etteikö sitä kannattaisi ottaa huomioon - mitä saavutettavampi palvelu, sitä suurempi käyttäjäkunta ja sitä laadukkaampaa palvelua meille kaikille.

Vaikka viime vuosi kului painokkaasti saavutettavuuden merkeissä, ei sovi unohtaa myöskään käytettävyyttä ja käyttäjäkokemusta. Käytettävyyden huomioiminen ei ole direktiivistä ja aikarajoista kiinni, vaikka toki Suomen saavutettavuuslainsäädäntökin huomioi helppokäyttöisyyden. Lain mukaan julkishallinnon tulee varmistaa myös digitaalisten palveluidensa helppokäyttöisyys. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että käytettävyys on hyvä ottaa huomioon palveluiden kehittämisessä alusta alkaen esimerkiksi testaamalla käytettävyyttä oikeiden loppukäyttäjien kanssa. 

Paranna palvelusi saavutettavuutta ja käytettävyyttä 

Digiloikalla parempaan käytettävyyteen

Koronavuosi toi mukanaan melkoisen digiloikan, kun monet palvelut opetuksesta ruokaostoksiin saakka siirtyivät verkkoon. Yhtäkkiä verkossa pääsi niin keikoille kuin museoonkin ja monenlaisin harrastuksiin. Mutta ei digitalisaatio koronakriisiin lopu. Yhä useammat palvelut siirtyvät verkkoon ja yhä useampia sinne myös halutaan, kaikki digitalisoidaan mikä voidaan. 

Digitaalisissa palveluissa käytettävyydellä, käyttökokemuksella ja saavutettavuudella on keskeinen rooli. Palvelua ei käytetä jos se tuntuu hankalalta. Parempi kilpailija luuraa aina muutaman klikkauksen takana, ei enää toisessa korttelissa, kaupungissa tai maassa. Käyttökokemus eli digitaalinen palvelukokemus lopulta ratkaisee sen mikä palveluntarjoaja voittaa asiakkaan itselleen.

Tulevaisuudessa suurimman saavutettavuusbuumin tasaantuessa ennustamme, että painopiste saavutettavuudesta siirtyy takaisin myös käytettävyyteen. Kun kumpaakin ulottuvuutta kehitetään jatkuvasti tasavertaisina kumppaneina, saadaan luotua palveluihin maailman parasta käyttökokemusta. Hyväkään saavutettavuus ei yksin takaa hyvää käytettävyyttä, vaan kumpaakin tarvitaan, ja kumpikin tulee huomioida.