Sorry! Your browser is not supported on this site and it might be acting a bit wonky. Please use Firefox, Chrome or Edge instead

Saavutettavuus: Kuinka luodaan selkeää sisältöä?

Written by:
Eficode

Huhtikuussa 2019 voimaan tullut saavutettavuuslaki ottaa kantaa verkko- ja mobiilipalveluiden selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Palveluiden ympärillä on aktiivisesti keskusteltu siitä, kuinka tekninen toteutus vaikuttaa palvelun käytettävyyteen.

 

Vaikka palvelu läpäisisi standardin mukaiset testit, se ei vielä varmista sitä, että palvelu on helppokäyttöinen tai kaikille mahdollinen käyttää. Yritysten onkin muistettava, että digitaalinen saavutettavuus ei liity pelkästään tekniseen toteutukseen. Myös selkeillä sisällöillä on tärkeä rooli palvelun saavutettavuudessa.

Millaista on selkeä sisältö?

Selkeällä sisällöllä tarkoitetaan millä tahansa alustalla julkaistua tekstiä, kuvaa tai videota, jonka kuka tahansa voi ymmärtää ja omaksua. Erilaisissa sisällöissä on huomioitava eri asioita.

Tekstisisällön on oltava selkeää, helppolukuista ja silmäiltävää. Sisältöä laadittaessa tulee huomioida kohderyhmä, joka vaikuttaa siihen, millaista sanastoa tekstissä käytetään. Myöskin tekstin rakenne, kuten väliotsikot, kappaleiden ja lauseiden pituus, vaikuttaa tekstin silmäiltävyyteen.

Kuvissa, infograafeissa ja videoissa on huomioitava käyttäjien erilaiset rajoitukset tulkita sisältöä. Niitä ovat esimerkiksi näkövamma, oppimisvaikeudet, punavihersokeus ja muistivaikeudet. Toisaalta on hyvä muistaa, että on käyttäjiä, jotka pystyvät omaksumaan pelkästään kuvasisältöä.

Usein sisältöjä miettiessä unohtuvat painikkeet, joiden tehtävänä on ohjata käyttäjää liikkumaan palvelussa oikealla tavalla. Tässä sisällöllä on suuri rooli, sillä juuri painikkeen teksti kertoo käyttäjälle, mitä linkin takana on odotettavissa.

Yleisimmät saavutettavuusmokat

Yksi yleisimmistä kieleen liittyvistä saavutettavuusmokista on jargonin, eli jonkin ryhmän erikoiskielen käyttäminen.

“Tavallaan kaikki ammattikunnat käyttävät oman alan jargonia, missä ei ole mitään väärää. Pieleen mennään, jos jargon ulottuu ulkoiseen viestintään, mikä näkyy loppukäyttäjille tai asiakkaille. Usein ammattijargonilla halutaan tehdä vaikutus lukijaan ja vaikuttaa pätevämmältä, mutta todellisuudessa lukija vain turhautuu ja menettää kiinnostuksensa”, sanoo Elina Kallasaari, viestintätoimisto Kumu Communicationsin verkkoviestinnän päällikkö.

Lisäksi monimutkaiset, huonosti luettavat fontit, lauserakenteet, substantiivien liiallinen käyttö sekä passiivissa olevat lauseet vaikeuttavat tekstin ymmärtämistä. Laki vaatii, että kuville löytyvät tekstivastineet ja videoille tekstitykset.

Mistä lähteä liikkeelle?

Vaikka sisältöjen selkeyttämiseen kuuluu monta yksityiskohtaa, sitä ei kannata säikähtää. Saavutettavuuden parantamisessa pääsee helposti liikkeelle muutamasta perusasiasta.

Alkuun tulee selvittää millaisia puutteita sisällöissä on ja miten lähteä korjaamaan niitä. Tähän kannattaa pyytää apua asiantuntijalta, joka on erikoistunut selkeisiin sisältöihin. Yksi konkreettinen asia, jonka voi itse tehdä alkuun, on tarkistaa, löytyykö palvelusta kuvien tekstivastineet ja videoiden tekstitykset. Se on yksi yleisimmistä mokista, mutta helppo korjata.

Eri toimijoilta, kuten Celialta, löytyy myös kielen selkeyttämisen vinkkilistoja, jonka avulla tekstiä voidaan parantaa. Jargonin määrää saadaan vähennettyä tekstissä siten, että luetuttaa sisällön eri ammattikunnan henkilöillä.