Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta koskettaa massiivista joukkoa julkishallinnon verkkopalveluita. Eficoden käyttökokemukseen erikoistunut UX-tutkimustiimi on saavutettavuuden ja käytettävyyden uranuurtaja Suomessa.

Verkkopalvelujen tarjoajien lisäksi lain vaikutuspiirissä ovat myös ne noin miljoona suomalaista, jotka ovat vaarassa tippua digitalisoituvan yhteiskunnan kelkasta, ja joiden avuksi tämä laki nyt tulee.

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta panee täytäntöön Euroopan unionin saavutettavuusdirektiivin, ja sen keskiössä on näin ollen direktiivin velvoitteet, kriteerit ja aikataulu. Edellä mainitusta johtuen saavutettavuus on tämän lain merkittävin ja konkreettisin asia. Saavutettavuus tarkoittaa esteettömyyttä verkossa, eli sitä, että kaikki erilaiset käyttäjät, mukaan lukien esimerkiksi ikäihmiset ja aistirajoitteiset voivat käyttää digitaalisia palveluita.

Helppokäyttöisyys eli käytettävyys myös varmistettava

Saavutettavuutta vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt, että laissa velvoitetaan myös suunnittelemaan ja ylläpitämään palvelut siten, että myös helppokäyttöisyys on varmistettu.

Lakitekstin perusteluissa on sanottu helppokäyttöisyyden varmistamisen tarkoittavan sitä, että “viranomaisen tulisi tehdä käytettävyysarviointeja tai -testejä säännöllisesti erityisesti ennen uuden digitaalisen palvelun käyttöönottoa tai tilanteissa, joissa digitaaliseen palveluun otetaan käyttöön merkittäviä uusia tai uudistettuja toimintoja.” Eli vaikka helppokäyttöisyyttä ei saavutettavuuden kaltaisesti viranomaisen puolesta aktiivisesti valvota, on se kuitenkin lain mukaan edellytetty varmistettavan.

Tässä on hyvä todeta, että saavutettavuus ja käytettävyys täydentävät toisiaan, mutta eivät ole sama asia. Tämä on lain perusteluissa hyvin tiivistetty muotoon “saavutettavuus liittyy digitaalisen palvelun tekniseen toimivuuteen ja sisällön ymmärrettävyyteen ja käytettävyys digitaalisen palvelun käytön loogisuuteen ja helppouteen.”

Näin ollen palveluntarjoajan tulisikin huomioida sekä saavutettavuus että helppokäyttöisyys eli käytettävyys, ei vain saavutettavuutta kuten äkkiseltään voisi päätellä.

Saavutettavuuskantelu ja uhkasakko tuo palveluntarjoajalle lisäpainetta

Saavutettavuus on kuitenkin tästä laista se asia, mitä tullaan aktiivisesti valvomaan. Tämä tapahtuu koko maassa aluksi Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisen toimesta. Viranomaisvalvonnan lisäksi myös kenellä tahansa kansalaisella on mahdollisuus tehdä saavutettavuuskantelu palveluntarjoajasta, joka ei ole noudattanut saavutettavuusvelvollisuuksiaan.

Mahdollisuus kanteluun on hyvä asia, sillä lain piiriin kuuluvia verkkopalveluita on tosiaan niin paljon, useita tuhansia, että olisi kohtuutonta olettaa viranomaisen jatkuvasti valvovan näitä kaikkia, ja ennemminkin moni saavutettavuusongelma voi nousta esiin vasta palvelun käyttäjän todellisessa käytössä. Toinen lain mielenkiintoinen kohta on uhkasakko, jonka valvontaviranomainen voi määrätä palveluntarjoajalle saavutettavuusvaatimusten noudattamisen tehostamiseksi. Viimeistään tämä varmasti herättää palveluntarjoajat todellisiin toimenpiteisiin.

Laki koskettaa julkishallinnon lisäksi useita yrityksiä

Lain voimaantulon lähestyminen on ollut jo useamman vuoden tiedossa, ja saavutettavuuteen on alettu heräämään, kuitenkin melkoisen vaihtelevasti. Viimeisen vuoden aikana saavutettavuusasiantuntijoiden tekemissä projekteissa ovatkin pääasiassa näkyneet eri julkishallinnon organisaatioiden palvelut.

Kuitenkin esimerkiksi pankki- ja finanssisektori, vesi- ja energia-ala sekä terveys- ja hoiva-ala myös kuuluvat melkoisen laajalti lain piiriin. Näin laki koskee välillisesti myös niitä yrityksiä, jotka tarjoavat sovelluksiaan tai palveluitaan julkishallinnolle. Esimerkiksi chat-, kysely- ja muut erilaiset valmisohjelmistot sekä kaikki räätälöidyt palvelut, joita suuri yleisö käyttää osana julkishallinnon palveluita, kuuluvat kaikki tämän lain piiriin.

Finanssisektori on ollut asian puitteissa jo aikaisin hereillä, mutta sen sijaan monet yritykset, jotka toimittajat julkishallinnolle palveluita, ovat olleet vähemmän aktiivisia. Osalle heistä asia tullee vielä isona yllätyksenä. Varmasti lain vaatimukset tulevat yllätyksenä myös esimerkiksi monille kunnille ja terveys- ja hoiva-alan yrityksille.

Uusien verkkopalveluiden oltava saavutettavia jo syyskuussa 2019

Pikaista heräämistä on monilla tapahduttava myös digipalvelujen toimittajien piirissä. Lain voimaantulo tulee nyt pikavauhtia, ja varmasti monelle, niin palvelun tuottajalle kuin toimittajalle, tulee vielä kova kiire.

Jo tämän vuoden syyskuussa uusien verkkosivustojen on täytettävä lain vaatimukset. Ennen 23.9.2018 julkaistujen verkkosivustojen on puolestaan oltava saavutettavia vuotta myöhemmin eli 2020. Tämä tarkoittaa että noin puolessatoista vuodessa kaikkien palveluiden todellakin täytyy olla saavutettavia. Se on melkoinen urakka saada useat tuhannet digipalvelut remontoitua näin lyhyessä ajassa. Osalle varmaan riittää pintaremontti, mutta monet palvelut pitää laittaa käytännössä kokonaan uusiksi. Nyt viimeistään on siis tartuttava tuumasta toimeen saavutettavuuden ja helppokäyttöisyyden osalta.

Eficoden käyttökokemukseen erikoistunut UX-tutkimustiimi on saavutettavuuden ja käytettävyyden uranuurtaja Suomessa. Ota minuun yhteyttä (puhelimitse +358 50 309 6169 tai verkkosivujemme kautta), jos haluat kuulla, miten voisimme auttaa myös sinua digitaalisten palveluiden saavutettavuuden ja käytettävyyden parantamisessa. Aiheesta myös lisää saavutettavuusoppaastamme.

Julkaistu: 14. helmikuuta 2019

Päivitetty: 30. marraskuuta 2023

AccessibilityDesign and UX