Eficoden tuoreen tutkimuksen mukaan pelkällä saavutettavuusarvioinnilla ei löydetä kaikkia ikäihmisten ja näkövammaisten verkkopalveluissa kohtaamia ongelmia. Arvioinnin lisäksi on suositeltavaa, että verkkopalvelua testataan kohderyhmien käyttäjien kanssa.

Saavutettavuusdirektiivin kertomaa

Saavutettavuusdirektiivin myötä monet tahot ovat kehittäneet verkkosivustojen saavutettavuutta lain vaatiman WCAG 2.1 -kriteeristön avulla. Tällöin verkkosivustoille useimmiten toteutetaan asiantuntijan toteuttama saavutettavuuden arviointi. Kuitenkin laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta vaatii myös, että palvelun helppokäyttöisyys on varmistettu.

Pelkällä saavutettavuusarvioinnilla ei löydetä kaikkia ikäihmisten ja näkövammaisten verkkopalveluissa kohtaamia ongelmia. Arvioinnin lisäksi on suositeltavaa, että verkkopalvelua testataan kohderyhmien käyttäjien kanssa.

Muun muassa nämä seikat ilmenivät tuoreessa tutkimuksessa, jonka toteutin Eficodelle tammikuussa 2022 valmistuneessa diplomityössäni. Puoli vuotta kestäneen työn aikana pääsin myös oppimaan lisää käytettävyydestä ja saavutettavuudesta sekä suorittamaan opinnot Aalto-yliopistossa loppuun.

Tutkimus paransi ymmärrystä siitä, minkälaisia käytettävyysongelmia ikäihmiset ja näkövammaiset kohtaavat verkkosivustoilla ja kuinka pitkälle saavutettavuusarviointi WCAG-kriteereiden pohjalta riittää näiden ongelmien löytämiseen.

Tutkimus paljasti yhteisiä ongelmia

Tutkimuksessa toteutin käytettävyystestit kahdelle verkkosivustolle: Telian verkkokauppa ja Turun palautepalvelu. Käytettävyystesteihin osallistui yhteensä 15 käyttäjää kolmesta käyttäjäryhmästä: ikäihmiset, näkövammaiset ruudunlukijakäyttäjät ja rajoitteettomat. 

Rajoitteettomat valittiin kolmanneksi käyttäjäryhmäksi, jotta saatiin parempi ymmärrys siitä, mitkä ongelmista vaikuttavat myös muihin käyttäjäryhmiin.

Käytettävyystestien avulla löydettiin yhteensä 41 ongelmaa. Osa ongelmista oli kaikille käyttäjäryhmille yhteisiä, mutta osa oli vain tietylle ryhmälle tyypillisiä. Yhteensä 15 ongelmaa vaikuttivat enemmän tai vähemmän kaikkiin käyttäjäryhmiin. Esimerkiksi navigointi tuotti haasteita etenkin ikäihmisille, mutta myös nuoremmille käyttäjille. Onkin hyvä muistaa, että erityisryhmien edustajat kokevat samoja käytettävyysongelmia kuin kaikki muutkin!

Ikäihmisten ja näkövammaisten kohtaamat käytettävyysongelmat

Tämän lisäksi käytettävyystestien avulla löydettiin ongelmia, jotka vain ikäihmiset kohtaavat. Ikäihmisille oli esimerkiksi haasteellisempaa löytää tietoja tai toimintoja sivustoilta. 

Tutkimuksen mukaan tähän oli kaksi syytä: toimintojen kokeilun vaikeus sekä selaimen suurentaminen. Ikäihmiset testasivat erilaisia toimintoja muita käyttäjäryhmiä vähemmän, varsinkin jos toiminnoista ei ollut täyttä varmuutta. Tämän lisäksi neljällä ikäihmisellä oli päällä selaimen suurennus, jolloin näytöllä oli kerrallaan näkyvillä vähemmän tietoa. 

Näkövammaisilla oli puolestaan haasteita monien toimintojen kanssa. Ylipäätään jos jotain toimintoa ei ollut ohjelmallisesti merkitty, sen havaitseminen ja käyttäminen aiheuttivat haasteita. Lisäksi monimutkainen toteutus ja toisistaan poikkeavat toteutukset aiheuttivat näkövammaisille käyttäjille lisää haasteita. Kun saman verkkosivuston sisällä samanlaiset toiminnot oli toteutettu eri tavalla, näkövammaisten käyttäjien piti opetella toisella kerralla toiminto uudestaan ja heidän oli huomattavasti vaikeampi ymmärtää toiminnon logiikka. 

Yksi merkittävä ongelma näkövammaisille käyttäjille oli otsikoiden puutteellisuus. Jos otsikointi oli ylipäätään puutteellinen sivustolla, tai näkyvää otsikkoa ei ollut merkitty ohjelmallisesti, näkövammainen käyttäjä ei välttämättä pystynyt löytämään haluttuja tietoja. 

Käytettävyystesteissä suurin osa näkövammaisista kävi etenkin tuntematonta sivua läpi juuri otsikoiden avulla, jolloin niiden tärkeys korostui. Lisää näkövammaisten ruudunlukijakäyttäjien toimimisesta verkkosivustoilla löytyy saavutettavuuskyselyn tuloksista.

Saavutettavuusarvioinnissa löydettiin myös käytettävyysongelmia

Daniel Koskinen, kokenut saavutettavuusasiantuntija Eficoden tutkimustiimistä, toteutti samoille verkkosivustoille saavutettavuusarvioinnit. Saavutettavuusarvioinneissa käytettiin tällä hetkellä lain vaatimaa WCAG 2.1 -kriteeristöä. Lain vaatimien A- ja AA-tasojen lisäksi otettiin huomioon myös kriteeristön tiukin AAA-taso.

Saavutettavuusarvioinnin avulla löydettiin noin puolet käytettävyystesteissä löytyneistä ongelmista näkövammaisille käyttäjille. Monia lieviä käytettävyysongelmia  ei löydetty saavutettavuusarvioinnin avulla, mutta vakavista ongelmista löydettiin suurin osa. Pelkän saavutettavuusarvioinnin toteuttaminen ei tämän otoksen mukaan kuitenkaan riitä löytämään kaikkia vakavia käytettävyysongelmia.

Arvioinnin avulla löydettiin runsaasti ongelmia, jotka voisivat vaikuttaa ikäihmisiin, mutta ne eivät vaikuttaneet testeissä mukana olleisiin ikäihmisiin, joilla ei ollut suuria rajoitteita verkkosivustojen käytössä. Ikäihmisille, joilla on enemmän rajoitteita, saavutettavuusarvioinnista voisi kuitenkin olla merkittävää hyötyä. 

Mitä tutkimuksesta opittiin?

Pelkän saavutettavuusarvioinnin toteuttaminen ei tämän otoksen mukaan riitä löytämään kaikkia vakavia käytettävyysongelmia. Arviointi antoi kuitenkin käytettävyystestiä kattavamman kuvan WCAG-kriteereihin liittyvistä ongelmista, sillä käytettävyystestit keskittyivät vain tehtävien tekemiseen.

Tutkimuksesta ilmeni, että mitä heikompi sivuston saavutettavuus on, sitä enemmän käytettävyystestien löydökset näkövammaisilla käyttäjillä liittyivät myös WCAG-kriteereihin. 

Tämän vuoksi saavutettavuusarviointi kannattaa toteuttaa sivustolle ensimmäisenä. Kun saavutettavuutta saadaan saavutettavuusarvioinnin avulla paremmalle tasolle, käytettävyystestauksen avulla päästään syventämään palvelun käytettävyyttä ja ymmärrettävyyttä.

Julkaistu: 9. elokuuta 2022

Accessibility