Platform Engineering -organisaation perustaminen

Ensimmäisessä osassa syvennyimme Platform Engineeringin taustalla oleviin motiiveihin. Nyt käsittelemme, miten organisaatio valmistautuu tähän mullistavaan muutokseen.

Platform Engineeringin pohjaksi tarvitaan oma alustatiimi. Entä laajempi organisaatio? Miten herätämme innostusta ja saamme kaikki mukaan?

Alustatiimi

Emme ole täällä kartoittamattomilla vesillä. Suuri osa strategiasta pohjautuu esimerkiksi Team Topologies -kirjaan sekä managers.appissa kuvattuihin periaatteisiin, jotka korostavat selkeän tiimin toimintaohjeistuksen merkitystä.

Alustatiimit ovat keskiössä. Jakavatko ne vision? Ovatko ne täysin sitoutuneita? Innostaako niitä innovointi ja haasteiden tunnistaminen sovittujen rajojen puitteissa?

Tiimin toimintaohjeistuksen laatiminen on keskeistä. Siihen voisi sisältyä:

• Tiimin nimi: Erottuu alustan nimestä. Se kuvastaa tiimin identiteettiä ja toimintatapaa.

• Tarkoitus ja arvo: Pelkkää missiota laajempi kuvaus siitä, miksi tiimi on olemassa ja mitkä arvot ohjaavat sen toimintaa.

• Tavoitteet: Kohdistuvat sekä lyhyen aikavälin tehtäviin, kuten kuluvan neljänneksen KPI- ja OKR-tavoitteisiin, että pidemmän aikavälin päämääriin.

• Palveluiden yleiskuva: Kuvaus hallinnoiduista palveluista tai mahdollinen linkki palvelukatalogiin.

• Toiminnan rajat: Määrittävät, mihin tiimi osallistuu ja mihin ei.

• Viestintäkanavat: Esimerkiksi Slack sekä ymmärrys tiimin kokousten ja päivitysten tiheydestä ja luonteesta.

• Palautekäytännöt: Rakentavaa palautetta varten, johon voidaan myös toimia.

Näiden perusperiaatteiden huomioiminen varmistaa, että tiimin kasvu vastaa todellisiin, orgaanisesti syntyviin tarpeisiin. Ne voivat heijastaa myös erilaisten alialueiden kasvua.

Vinkki: Jotta tiimin toimintaohjeistuksen laatiminen olisi käytännönläheistä, tutustu tiimin toimintaohjeistuksen malliin.

Tuotetiimit ja muut

Jos olisin teknologiajohtaja (CTO) ja tavoitteeni olisi nopeuttaa arvon tuottamista, en keskittyisi vain asioiden tekemiseen vaan myös oikeanlaisen ymmärryksen varmistamiseen.

Jotta ymmärrys muuttuu toiminnaksi, tiimien on voitava tehdä päätöksiä ja toimia itsenäisesti. Kun tiimeillä on vapaus tehdä päätöksiä, ne etenevät nopeasti ja saavat aikaan loistavia tuloksia. Jos niiden on jatkuvasti varmisteltava asioita, odotettava hyväksyntöjä tai käytävä läpi monimutkaisia vaiheita, kaikki hidastuu.

Tavoitteena on rakentaa organisaatio, jossa tiimit tekevät päätökset omalla vastuualueellaan. Kuten Melvin E. Conway totesi: ”Jokainen järjestelmän suunnitteleva organisaatio päätyy suunnitelmaan, joka muistuttaa vahvasti organisaation viestintätapaa.”

Jos nykyinen toimintamallisi ei vielä ole tällainen, on aika harkita siirtymistä arvovirtaan kohdistuviin tiimeihin. Muista, että organisaation muuttaminen voi aiheuttaa arkkitehtuuriin kitkaa. Vanhat ja uudet toimintatavat voivat törmätä, ja jos siihen ei puututa varhain, se voi pitkittää kaikkea.

Vinkki: Samaan arvovirtaan kuuluvien tiimien tulisi olla linjassa keskenään ja organisoitua parhaaksi katsomallaan tavalla. Arvovirtaan kohdistuvien tiimien ei pitäisi joutua synkronoimaan toimintaansa jatkuvasti. Sen sijaan niillä tulisi olla selkeät yhteistyösäännöt, kuten se, miten eri ohjelmistopalvelut kommunikoivat keskenään APIen kautta. Team Topologiesissa tätä kutsutaan Team APIksi.

Keski- ja ylemmän johdon rooli tiimiorientoituneissa organisaatioissa

Kun organisaatio painottuu hajautettuihin, tiimiorientoituneisiin rakenteisiin, on tärkeää huomioida ylemmän johdon ja keskijohdon muuttuva rooli. Siirtyminen pois hierarkkisista rakenteista usein sujuvoittaa prosesseja, vähentää byrokratiaa ja joissain tapauksissa vähentää myös keskijohdon tasojen tarvetta.

Mihin tämä jättää kokeneet ylemmän johdon ja keskijohdon edustajamme, ja miten he sopivat uuteen toimintaympäristöön?

Tiimien työskentelytapojen muuttuva toimintaympäristö

1. Esihenkilöistä mentoreiksi: Perinteiseen keskijohtoon kuuluu usein valvontaa, koordinointia ja kontrollia. Tiimikeskeisessä maailmassa esihenkilöiden rooli muuttuu valvojista mentoreiksi. Tehtävien ohjaamisen sijaan he opastavat, tukevat ja varmistavat, että tiimeillä on kaikki onnistumiseen tarvittava.

2. Hierarkiatasojen vähentäminen: Hierarkian keventyessä esihenkilötehtäviä voi olla vähemmän. Tiimikeskeisyyden ydin on siinä, että tiimit voivat johtaa itse itseään, jolloin osa perinteisistä esihenkilörooleista voi käydä tarpeettomiksi.

3. Eroon byrokratiasta: Yksi keskeisistä syistä muutokselle on se, että hierarkia luo usein byrokratiaa, hidastaa prosesseja ja jarruttaa innovointia. Kun ylimääräisiä tasoja ei ole, päätöksiä tehdään nopeammin ja innovointi kukoistaa.

Keskijohdon muutoksen hallinta

1. Osaamisen kehittäminen ja uudelleenkouluttautuminen: Tämä on mahdollisuus syventyä itseä kiinnostaviin alueisiin, kuten tekniseen asiantuntemukseen, projektinhallintaan tai pehmeämpiin taitoihin, kuten konfliktien ratkaisemiseen.

2. Siirtyminen asiantuntijarooleihin: Keskijohdon henkilöt voivat siirtyä asiantuntijarooleihin ja tarjota asiantuntijanäkemyksiä alueilla, joista heillä on merkittävää kokemusta ja osaamista.

3. Tiimeihin liittyminen: Valvonnan sijaan he voivat toimia tiimien aktiivisina jäseninä ja osallistua suoraan projekteihin ja aloitteisiin.

4. Strateginen ajattelu: Organisaatiot tarvitsevat aina strategisia ajattelijoita. Keskijohto voi siirtyä rooleihin, joissa painottuvat pitkän aikavälin suunnittelu, liiketoimintastrategia ja kokonaisuuksien hahmottaminen.

Platform Engineeringin omaksuminen

Miksi Platform Engineering on tässä yhteydessä tärkeää?

1. Selkeys muutokseen: Kun vähennämme hierarkiatasoja ja vahvistamme tiimien autonomiaa, Platform Engineering tarjoaa tiimeille niiden itseohjautuvuuteen tarvitsemat selkeyden ja rakenteet.

2. Päällekkäisyyksien vähentäminen: Platform Engineeringin modulaarinen lähestymistapa vähentää päällekkäisyyksiä ja esihenkilövalvonnan tarvetta.

3. Riskienhallinta: Vaikka teknisiä riskejä voidaan minimoida, strategiarooleihin siirtyneet keskijohdon henkilöt voivat keskittyä laajempiin organisaatioriskeihin ja tehdä koko toiminnasta kestävämpää.

Siirtyminen tiimikeskeisiin organisaatioihin ravistelee perinteistä käsitystä keskijohdosta. Se haastaa vallitsevan tilanteen ja luo mahdollisuuksia. Keskijohdolle kyse on vähemmän tarpeettomaksi jäämisen pelosta ja enemmän muutoksen hyödyntämisestä, sopeutumisesta ja uusien, merkityksellisten tapojen löytämisestä organisaation kokonaismenestyksen edistämiseksi.

Avoimet keskustelut, koulutus ja selkeä visio voivat tehdä siirtymästä sujuvamman ja tarkoituksenmukaisemman kaikille osapuolille.

Siirtyminen Platform Engineeringiin

Platform Engineeringissä on kyse siitä, että koko organisaatio saadaan mukaan ja etenemään kohti yhteistä tavoitetta. Tässä keskeiset näkökohdat:

1. Alustatiimi

Team Topologiesin innoittama alustatiimi on transformaation ytimessä. Sen yhtenäisyys vision kanssa, sitoutuminen ja kyky innovoida ratkaisevat onnistumisen. Vahvan tiimiperuskirjan laatiminen on olennaista. Siinä määritellään esimerkiksi tiimin tarkoitus, arvot, tavoitteet ja toiminnan rajat.

2. Ympäröivien tiimien saaminen mukaan

Jokaisen CTO:n unelma on toimia nopeasti oikeiden oivallusten pohjalta. Tiimit, jotka pystyvät tekemään päätöksiä nopeasti ilman monitasoisia hyväksyntäprosesseja, ovat kullanarvoisia.

Tavoitteena on saada stream-aligned-tiimit toimimaan itsenäisesti. Muista kuitenkin, että organisaatiorakenteen muuttaminen voi aiheuttaa haasteita. Varaudu epäselvään vaiheeseen, mutta pidä viestintäkanavat avoimina ja toimi tavalla, joka antaa tiimeille omistajuuden palveluista ja resursseista.

3. Keskijohdon muuttuva rooli

Tiimikeskeisemmässä toimintamallissa keskijohdon rooli muuttuu. Perinteisen valvontaroolin sijaan heistä tulee mentoreita ja oppaita.

Esihenkilötehtäviä voi olla vähemmän, mutta muutos tuo myös mahdollisuuksia. Keskijohdon henkilöt voivat kehittää tai uudistaa osaamistaan, siirtyä asiantuntijarooleihin tai toimia tiimien aktiivisina jäseninä. Tavoitteena on löytää uusia tapoja osallistua ja luoda arvoa vähemmän hierarkkisessa järjestelmässä.

Lisälukemista

Jos haluat ymmärtää tiimidynamiikan hienovaraisia piirteitä sekä sitä, miten tiimejä kannattaa tehokkaasti jäsentää ja johtaa teknologiakeskeisessä liiketoimintaympäristössä, Matthew Skeltonin ja Manuel Paisin Team Topologies: Organizing Business and Technology Teams for Fast Flow on ehdoton lukusuositus.

Teoksessa Team Topologies Skelton ja Pais tarjoavat tuoreen näkökulman siihen, miten modernit organisaatiot voivat optimoida tiimirakenteitaan nopean toimituksen ja innovoinnin tukemiseksi. He käsittelevät erilaisia organisaatiomalleja ja esittelevät käytännönläheisiä strategioita yleisten haasteiden ratkaisemiseen.

Kirja on korvaamaton apu johtajille ja tiimien jäsenille, jotka haluavat parantaa yhteistyötä, vähentää pullonkauloja ja tuottaa arvoa nopeammin.

Jos tarvitset apua kunnianhimoisten mutta saavutettavien tavoitteiden asettamiseen, tutustu blogisarjamme kolmanteen osaan.