Blog

Kulttuurinen empatia edellyttää, että ymmärrät tai hyväksyt toisen henkilön näkökulman

AUG 1, 2018

”On tärkeää ymmärtää, että teon ymmärtäminen ei tarkoita sen hyväksymistä.” Luin tämän Arman Alizadin sitaatin artikkelista, jossa häntä haastateltiin monista aiheista, kuten luottamuksen rakentamisesta kulttuureissa, joiden arvomaailma on täysin erilainen kuin oma.

Maria Wan

Team Lead, Design &UX. CX Designer and Coach, Service design

Maria Wan is a Service Design Consultant at Eficode with versatile and vast experience in designing and managing services, customer care and relations, as well as in marketing and coaching. Maria understands customers from developers to management teams, from teenagers to grandmothers and from Finns to Samoans. Maria can be found painting, on a tennis court or observing people in a foreign environment.

Twiitti, joka levisi viraalisti

Alizadia käsittelevästä artikkelista kävi ilmi, että hän omaksui ja osasi ilmaista sen, mikä on olennaista kulttuurien välisen vuorovaikutuksen – ja erityisesti luottamuksen – rakentamisessa. Tämä maanläheinen selitys kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta ilahdutti minua niin paljon, että twiittasin sen (yllä olevan sitaatin).

Koska viesti oli osoitettu julkisuuden henkilölle, se levisi melko nopeasti. Joku vastasi siihen twiitillä, jonka Twitter luokitteli loukkaavaksi. Jäin pohtimaan, mikä siinä oli niin loukkaavaa.

”Kulttuurinen empatia on ihmisen kyky samaistua eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten tunteisiin, ajatuksiin ja käyttäytymiseen.” – Empathic Perspectives

Pyhä rituaali vai rikos?

Keskustelin tästä ystäväni kanssa, joka kysyi minulta, ymmärtäisinkö todella, jos pienen tytön sukuelimiä silvottaisiin kivuliaasti. Pysähdyin. En ymmärtäisi sitä omien arvojeni tai oman kulttuurisen viitekehykseni kautta. Hyväksyisinkö sen? En omassa maailmassani. Mitä voisin sitten tehdä? Vaatisinko toimenpiteen keskeyttämistä ja suojelisin tyttöä? Lähtisinkö pois? Sanoisinko silmät kyynelissä, etten voi katsoa, koska omien arvojeni vuoksi minuun sattuu hänen puolestaan?

Jos puuttuisin rituaaliin, keskeyttäisinkö pyhän rituaalin, jossa tyttö suojellaan halujen vaivaamalta? Aiheuttaisinko suuremman pahan: häpeän, yhteisön hylkäämisen, pahan ilmenemisen tai tytön kuoleman? Koska en ymmärrä kokonaisuutta, en voi tuomita suoraan. Ymmärryksen puute on empatian vihollinen.

Sanoisin: ”Kerro, miksi teet niin kuin teet. Auta minua ymmärtämään tekoasi, jotta voin yrittää hyväksyä sen.” Selitys ei välttämättä sovi omiin arvoihisi, ja toisen ihmisen tapojen muuttaminen on vaikeaa. Hyväksy se siis. Ympärileikkaus ja muut vastaavat initiaatioriitit ovat toki ääriesimerkkejä. Parhaimmillani voisin pelastaa yhden tytön, mutta en muuttaisi kulttuuria, vaikka yrittäisin saarnata heimopapittarena.

Syvälle juurtuneita toimintatapoja voi ymmärtää vain arvojen ja uskomusten kautta

Joskus saatat juuri ja juuri ymmärtää jonkin kauhean teon, vaikka et hyväksy sitä. Joskus taas toista ihmistä on yksinkertaisesti mahdotonta ymmärtää, mutta hänet on hyväksyttävä, jotta yhteydenpito voi jatkua. Uudessa ympäristössä ei kannata saarnata, että jokin on ”väärin” tai ”tyhmää”. Tekisi mieli kertoa oma ”oikea” ja ”fiksu” näkemyksensä ja tokaista: ”Miksi ette tekisi näin ja näin?” Muuttaisivatko he toimintatapojaan? Eivät. Parhaimmillaan he saattavat kuunnella näkemyksiäsi mielellään ja yrittää ymmärtää sinua. Joissakin harvinaisissa tapauksissa he saattavat jopa hyväksyä ehdotuksesi, jos asia ei ole juurtunut syvälle kulttuuriin.

Empatiaan pääsee käsiksi, kun perehtyy syvällisesti arvoihin ja uskomuksiin.

Empatiaan pääsee käsiksi, kun perehtyy syvällisesti arvoihin ja uskomuksiin. Niitä ei ole helppo muuttaa, ellei ensin todella ymmärrä toista ihmistä. Empatia syntyy pyrkimyksestä ymmärtää toista. Kulttuurisessa empatiassa on oltava avoin ja uskallettava sukeltaa uskomuksiin – pyrittävä ymmärtämään tai hyväksymään ne.

Siksi pidän seuraavaa Mahatma Gandhin lausetta oman kulttuurinäkemykseni perustana:

”Älköön taloani ympäröikö muuri neljältä sivulta, olkoot kaikki ikkunat auki ja kaikkien kulttuurien virratkoon sisään, mutta älköön mikään kulttuuri kaatako minua jaloiltani.”

Toisessa kulttuurissa toimiminen edellyttää avoimuutta uusille asioille ja samalla omista arvoista ja ajatuksista kiinni pitämistä. Kaikkea ei tarvitse sanoa ääneen. Hiljaisuus on myös empatian muoto.

Jokainen kykenee empatiaan, jos haluaa

Sama ajatus pätee organisaatiokulttuurin muutoksiin. Muutoksia ei tehdä, vaan ne tapahtuvat. Tässä yhteydessä haluan muistuttaa Jarkko Rantasen sanoista: kulttuurin muuttaminen on vaikea ja hidas prosessi, mutta yrityksen tunneilmapiiriin voi vaikuttaa nopeammin. Tunteiden ilmapiiri muodostuu yksilöiden välisestä empatiasta: ymmärrä ja/tai hyväksy, kysy ja kuuntele sekä pohdi arvoja ja uskomuksia. Tunnista omasi ja muiden. Jokainen kykenee empatiaan, jos haluaa. Tämä pätee myös kulttuuriseen empatiaan, jos olet valmis avoimuuteen ja ymmärrät, että kulttuureilla on syvät, joustamattomat juuret.

Aloita siis ymmärtämisestä ja, jos et voi ymmärtää, hyväksy, jos haluat tulla toimeen. On tärkeää huomata, että teon ymmärtäminen ei ole sama asia kuin sen hyväksyminen.

  • DevOps
  • Design and UX
  • Product management

Subscribe to our newsletter