Miksi Platform Engineering on avain kilpailukyvyn säilyttämiseen

Tässä sarjan toisessa osassa tarkastelemme Platform Engineeringin roolia kilpailuedun luomisessa ja esittelemme neljä keskeistä hyötyä. Ohjelmistokehityksen ja operatiivisen toiminnan tulevaisuuden turvaaminen modernimmalla alustalla tuo neljä merkittävää hyötyä.

Mikä rooli Platform Engineeringillä on kilpailuedun luomisessa?

Viime vuosina makrotaloudelliset vaikutukset ovat koskettaneet lähes kaikkia organisaatioita ja vaikeuttaneet kannattavan liiketoiminnan varmistamista. Asiakkaamme toimivat aktiivisesti markkinoilla säilyttääkseen asemansa kilpailijoihin nähden, mutta monet pyrkivät myös optimoimaan sisäisiä prosessejaan ja teknologioitaan. Tämä sopii hyvin Platform Engineeringiin, joka on liiketoimintaa uudistava sosiotekninen toimintamalli. Jäljelle jääneiden siilojen purkaminen ja toimintatapojen haastaminen ovat osa matkaa kohti Platform Engineeringiä. Jo ensimmäisillä askelilla huomaat helposti, että Platform Engineering auttaa organisaatiotasi ja työntekijöitäsi keskittymään siihen, minkä he osaavat parhaiten.

Keskeinen hyöty 1: Operatiivisen tehokkuuden optimointi

Päivän päätteeksi käytävillä kuulee yhä kysymyksiä siitä, miksi Platform Engineering pitäisi ottaa käyttöön. Onko se vain ohimenevä trendi, yksi käsite muiden joukossa, joka katoaa ajan myötä? Meille kyse on pikemminkin siitä, miksi et haluaisi rakentaa alustaa.

Olemme nähneet monien organisaatioiden käyttävän merkittävästi aikaa ja rahaa siihen, että kehittäjät rakentavat jokaiselle sovellukselle oman, yksilöllisen kokonaisuutensa. Osa on siirtynyt sisäisiin standardeihin, mutta useammat ovat päätyneet pirstaleiseen ympäristöön. Monissa tapauksissa ylläpito on tiettyjen henkilöiden varassa, mikä aiheuttaa organisaatiolle suuren riskin, jos ylläpidosta vastaava henkilö päättää lähteä. Emme suosittele kaiken vapauden poistamista, mutta organisaatioiden kannattaa yhtenäistää toimintaansa siinä määrin, että tämä riski on minimoitu. Platform Engineering mahdollistaa tämän Infrastructure as Code (IaC) -käytäntöjen, yhtenäisten CI/CD-putkien, itsepalvelun ja muiden hyvien toimintamallien avulla. Mikään teknologia ei ratkaise kaikkia ongelmia, mutta se voi tukea hyviä käytäntöjä, kuten vertaisarviointeja sekä hyvin organisoitua ja dokumentoitua infrastruktuuria. Yhtenäisten CI/CD-putkien avulla voidaan myös parantaa hallintoa ja vaatimustenmukaisuutta: putkiin voidaan rakentaa ominaisuuksia, jotka vapauttavat kehittäjät manuaalisesta työstä tarkastusten yhteydessä.

Näemme Platform Engineeringin merkittävänä etuna sen, että ohjelmistokehittäjät voivat keskittyä siihen, minkä he osaavat parhaiten: omaan osaamisalueeseensa ja sen monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen sen sijaan, että he ratkoisivat tietoturvatarkastuksia, rakentaisivat infrastruktuuria ja tukisivat palveluita. Samalla järjestelmäasiantuntijat, platform engineerit ja muut asiantuntijat voivat tukea useampia tiimejä, kun laajennamme alustaa heidän tarpeisiinsa sopivilla kyvykkyyksillä.

Keskeinen hyöty 2: Ketteryyys ja skaalautuvuus

DevOpsin laajemmassa kokonaisuudessa tavoitteena on ollut nopeuttaa tiimien matkaa koodista tuotantoon. Alustan rakentaminen tuo tähän lisää vauhtia. Kun alusta koostuu useista yhdisteltävistä kyvykkyyksistä, organisaatio voi kehittää uusia ideoita joustavammin ja pysyä kilpailijoiden edellä. Vielä parempaa on, että vankkaan ja toimivaan alustaan voidaan liittää mitä tahansa räätälöityjä ratkaisuja kilpailuedun saavuttamiseksi. Olemme nähneet onnistuneita esimerkkejä pilven tekoälypalveluiden hyödyntämisestä samalla, kun markkinat ovat vielä hakeneet vakiintuneita standardeja. Alustan avulla voidaan myös kerätä riittävästi tietoa siitä, kannattaako jokin ratkaisu rakentaa itse, omistaa vai hankkia valmiina tuotteena.

Rakennammepa räätälöityjä ratkaisuja tai hyödynnämmepä kolmannen osapuolen järjestelmiä, voimme varmistaa joustavuuden sekä organisaatiolle että operatiiviselle toiminnalle. Voimme skaalata kapasiteettia liikenteen tarpeiden mukaan, parantaa taustajärjestelmiä ilman käyttökatkoja ja toteuttaa FinOps-aloitteita järjestelmien kannattavuuden varmistamiseksi.

Keskeinen hyöty 3: Riskien vähentäminen ja luotettavuus

Yksikään rooli ei saa jäädä sivuun modernissa Platform Engineeringissä, etenkin kun huomioidaan DevOpsiin, SRE:ään ja infrastruktuurisuunnittelijoihin liittyvät kysymykset. Onnistunut alusta edellyttää oikeaa osaamista ja oikeita taitoja. Siksi tarvitsemme kaikki edellä mainitut roolit, sillä jokainen tuo kokonaisuuteen oman näkökulmansa. DevOps-ammattilaiset ovat jo vuosien ajan kehittäneet laadukasta ohjelmistoa nopeasti ja turvallisesti. SRE-asiantuntijat ovat tehneet parhaansa ratkaistakseen esiin nousevia häiriöitä. Infrastruktuurisuunnittelijat ovat puolestaan tehneet osansa muuttaakseen laitteiston ja tukipalvelut organisaation arvokkaaksi voimavaraksi.

Tämä johtaa toimiviin kokonaisuuksiin, joissa testaus on automatisoitu ja hyväksyntävaiheet perustuvat liiketoiminnan sopimiin oikeisiin mittareihin. Alustan ja siinä toimivien palveluiden havainnoitavuus on vahvaa, mikä helpottaa jäljitystä ja vianmääritystä. Käytössä on joustava hälytysratkaisu, joka ilmoittaa palvelun omistajalle, jos jokin alkaa kehittyä väärään suuntaan tai kaatuu, ja eskaloi tilanteen tarvittaessa alustatason ongelmaksi.

Häiriötilanteiden hallinnassa tietoturva on usein osa kokonaisuutta, mutta vielä parempi on hyödyntää tietoturva-asiantuntijoiden osaamista jo alustaa rakennettaessa. Joissakin tapauksissa tietoturvatiimit osallistuvat suoraan alustan kehittämiseen. Toisissa ne rakentavat proof-of-concept-ratkaisuja ja luovuttavat ne muille, jotta ne voidaan ottaa käyttöön laajassa mittakaavassa. Tämä kattaa kaiken vähimmistä käyttöoikeuksista haavoittuvuuksien skannaukseen sekä moniin muihin tietoturvakäytäntöihin. Hyvä alusta rakennetaan yhteistyössä tietoturva-ammattilaisten kanssa.

Keskeinen hyöty 4: Kustannusten optimointi ja resurssien hallinta

Platform Engineeringin kokonaisuudessa jokaisen tiimin tulisi tietää, mitä heidän palvelunsa maksavat liiketoiminnalle. Kustannusten kohdistaminen ja säästötoimenpiteiden suunnittelu ovat yksi asia, mutta ne eivät ole palvelun kustannusten tuntemisen varsinainen tavoite. Tavoitteena on pystyä käymään tietoon perustuvia keskusteluja tiimin liiketoimintapuolen kanssa ja ymmärtää, ovatko kulut linjassa tuottojen kanssa. Tämä ei välttämättä toteudu yksittäisen palvelun tasolla, mutta liiketoiminnan näkökulmasta se voi silti olla järkevää. Kokonaisuutena loppukäyttäjille tarjottavan palvelun kustannusten ja tuottojen tunteminen on järkevää. Jokaisen liiketoimintayksikön tulisi viime kädessä vastata omasta tuloksestaan.

Kun liiketoiminta on kannattavaa, kaikki on hyvin ja innovointiin voi käyttää enemmän rahaa. Jos taas kannattavuus on heikko, kannattaa tarkastella asioita sekä organisaation sisältä että ulkopuolelta. Rahaa saatetaan käyttää tehottomasti asiakkaan hankkimiseen, mutta käytössä voi olla myös tehottomia palveluita, jotka on optimoitava tai kirjoitettava uudelleen. Sovellusten modernisointi on olennaista kustannusten ja tuottojen optimoimiseksi. Olemme nähneet tapauksia, joissa lift’n’shift-migraatio pilveen on tehty erittäin suurin kustannuksin, koska kukaan ei ollut tarkastellut tukipalvelujen suorituskykyä. Lopulta muutama tietokantaan lisäindeksejä lisäävä koodirivi voi mahdollistaa tietokannan ajamisen neljänneksellä aiemmin tarvituista resursseista.