Passiivisten tekoälychatbottien aika on ohi. Vuonna 2026 ohjelmistokehityksen elinkaari (SDLC) siirtyy autonomisiin agentteihin: älykkäisiin toimijoihin, jotka liikkuvat infrastruktuurissasi ja poistavat manuaalista työtä. Agentit eivät vain avusta kehittäjiä auditointijälkien automatisoinnista palvelujen uudelleenkäynnistysten hallintaan, vaan suorittavat toimenpiteitä itsenäisesti ja nopeuttavat kehitystä merkittävästi.
Stefan Daugaard Poulsen
DevOps
Solution Architect
Stefan comes with a wide range of experience in software development, operations, and especially platform engineering, all based on 20+ years of working as a developer, staff engineer, and CTO. In recent years, his focus has primarily been on platform engineering—on both the technical and product sides—to ensure a strong foundation for better products. Whether it is technical details, platform adoption and advocacy, or the strategic investments in platform engineering, Stefan is the go-to guy.
1. Tekoälyn globaali hallinta: "Shadow AI" -riskien pienentäminen
Organisaatiot tarvitsevat tekoälytyökaluja kehittyäkseen, mutta niiden käytölle tarvitaan oikeantasoinen hallintamalli, jotta immateriaalioikeudet eivät vuoda tai, mikä vielä pahempaa, valitsemasi tekoälytyökalu pääsee käsiksi PII-tietoihin hallitsemattomasti. Jos alustasi ei oletuksena estä tarkastamattomia LLM-päätepisteitä, IP:si on jo poistumassa talosta.
Pyrimme kaikki pysymään kehityksen kärjessä hyödyntääksemme kilpailuetua tässä ja nyt, mutta usein unohdamme, että käytössä pitäisi olla toimintaperiaatteet ja niitä pitäisi noudattaa. Aihe nousee esiin jatkuvasti, mutta tekoälyn nopeus ja pääsy arkaluonteisiin tietoihin tekevät hallinnan haasteesta erityisen kiireellisen ja tärkeän.
Kuten kaikissa hyvissä Platform Engineering -tarinoissa, myös tässä on löydettävä tasapaino täydellisen vapauden ja ottamasi riskin välillä. Uskon, että huomio kohdistuu entistä enemmän siihen, että oikeat työkalut ovat käytettävissä, mutta ne on määritetty niin, ettet päädy uutisotsikoihin.
2. Copiloteista autonomisiin agentteihin: siirtymä agenttipohjaiseen toimintaan
Ei ole epäilystäkään siitä, että tekoäly on mullistanut alan ja tulee tekemään niin vielä pitkään. Yksi tekoälyn käyttöönoton suurista onnistumisista on varmasti se, että se tuli nopeasti kaikkien saataville ja alkoi helpottaa arkeamme. Se on auttanut esimerkiksi debuggaamaan koodia ja löytämään luovia ratkaisuja ongelmiin.
Tilauskohtainen apu arjessa on ollut hyödyllistä, mutta seuraava askel on siirtyä autonomisiin agentteihin, jotka rikastuttavat elämäämme niin työssä kuin vapaa-ajalla.
Vaikka siirtyminen täysin autonomisiin agentteihin vie aikaa, odotan niiden yleistyvän ensin SRE:n ja häiriönhallinnan alueilla. Näin varmistamme korkean resilienssin ja mahdollisimman nopean reagoinnin riippumatta siitä, hoitaako agentti sovelluslogiikkaan, infrastruktuuriin vai kyberturvallisuuteen liittyviä tehtäviä.
Yksi muuttuva asia on se, että tekoälytyökaluja rakennetaan osaksi yritysten työkalukokonaisuutta ja build-putkea." Henri Terho, Principal AI Consultant, Eficode
Kyse ei ole vain infrastruktuurista, kyberturvallisuudesta ja resilienssistä, vaan tekoälyllä on paljon potentiaalia koko SDLC:mme kehittämiseen. Näen suurten toimijoiden, kuten GitHubin ja Port.ion, ottavan askeleen tähän suuntaan ja sisällyttävän agentteja portaaleihinsa tai vastaaviin palveluihin. Vaikka olisi helppoa tavoitella kaikkien agenttien hallintaa, näen trendin kohti melko avoimia järjestelmiä, jotka sallivat kolmannen osapuolen ja räätälöidyt agentit.
Onneksi alalla on nähtävissä suuntaus, jossa annetaan muiden olla tiettyjen alojen asiantuntijoita sen sijaan, että toimitettaisiin puolivalmiita ratkaisuja kaikkeen. Päädytpä jonkin suuren toimittajan agenttiportaaliin tai valitset muun vaihtoehdon, on tärkeää hallita sitä, mikä on käynnissä, miten se muodostaa yhteyksiä ja mitä se voi nähdä.
3. Sääntelyvalmius: EU AI Actin ja Cybersecurity Resilience Actin vaatimustenmukaisuus
Tulossa olevat säädökset, kuten EU AI Act ja EU Cyber Resilience Act, tuovat monille tarkennuksia DORAan ja NIS2:een sekä toisille täysin uusia vaatimuksia. Siksi on erittäin tärkeää, että hallitset SDLC:si. Sinun pitäisi pystyä tarvittaessa auditoimaan kokoonpanosi ja pahimmassa tapauksessa osoittamaan täydelliset auditointijäljet kyberhäiriön sattuessa.
Tämä suuri hallinnan tarve tekee Platform Engineeringistä välttämätöntä. Hyvät Platform Engineering -käytännöt sisällyttävät tietoturvan tuotteeseen, jota useimpien organisaatiosi kehittäjien pitäisi käyttää. Tietoturvallinen alusta on tärkeä, mutta vuonna 2026 näemme yhä enemmän myös compliance as code -ratkaisuja. Erityisiä compliance as code -työkaluja ei ole vielä noussut esiin, mutta uskon monien toimittajien siirtyvän tälle alueelle nykyisten automatisoitua tietoturvaskannausta ja raportointia tarjoavien ratkaisujensa pohjalta.
4. Pilvisuvereniteetti: siirtymä eurooppalaiseen pilveen
Eurooppalaisten yritysten keskuudessa on kasvava trendi siirtyä pois suurten pilvipalveluntarjoajien palveluista. GDPR:n ja muiden aloitteiden myötä on syntynyt tarve hallita datan sijaintia, säilyttää operatiivinen suvereniteetti ja tietää tarkasti, minkä lainkäyttöalueiden piirissä toimitaan. Tulossa olevan EU Cloud Services Cybersecurity Certification Scheme (EUCS) -järjestelmän myötä odotan yhä useampien organisaatioiden siirtyvän EU-pohjaiseen toimintaan. Tämä poistaa lainkäyttöalueita koskevat keskustelut, sillä suuret toimittajat ovat yleensä yhdysvaltalaisten yritysten tytäryhtiöitä eivätkä aidosti EU:ssa toimivia yrityksiä.
Suvereniteetin markkinan kasvaessa uskon yhä useampien EU-pohjaisten pilvipalveluntarjoajien kehittävän tarjoamiaan kyvykkyyksiä. Pelkistä bare metal -tarjoamista alkanut kehitys etenee nyt kohti hallinnoituja palveluita, joiden jaetun vastuun mallit on kuvattu selkeästi. Organisaatiot voivat säilyttää täyden hallinnan tietäen, ettei dataa viedä Euroopan ulkopuolelle.
Eficoden Principal AI Consultant Henri Terho ennustaa, että EU:n politiikan ja yhdysvaltalaisten liiketoimintamallien välinen kitka pakottaa migraatioon:
Monet organisaatiot siirtyvät dataansa liittyvien huolien vuoksi eurooppalaisiin pilvipalveluihin ja on-prem-asennuksiin politiikkaan liittyvien ongelmien sekä Yhdysvaltojen nykyisen toiminnan takia.
Organisaatioiden palauttaessa suvereniteettinsa yksi kysymys jää avoimeksi: mitä teemme tekoälykuormille? Näen monien EU-pohjaisten pilvipalveluiden tarjoavan joko bare metal -GPU-vaihtoehtoja tai jopa GPU-tuettuja Kubernetes-klustereita. Saman joustavuuden saavuttaminen kuin pilvestä ostettavalla palvelulla vaatii enemmän työtä, mutta riski siirtyy datan ulosvuodon pelosta GPU-tuettujen kuormien operatiivisen erinomaisuuden riskiin. Näen tällä alueella myös suuremman tarpeen paketoida tekoälykyvykkyydet tehokkaasti kehittäjäalustallesi.
Lue lisää pilvisuvereniteetista
Mitä pilvisuvereniteetti on, ja mitä se tarkoittaa käytännössä organisaatioille? Mitkä toimialat ja organisaatiot hyötyvät eniten suvereenin pilven käyttöönotosta? Mitä muutoksia DevOps-tiimeille tuo siirtyminen suvereeniin pilveen, erityisesti Kubernetes- ja tekoälytyökuormien osalta?
5. Platform Engineering -strategia: ”alusta tuotteena” -malli
Kaikissa nousevissa vuoden 2026 trendeissä vankan Platform Engineeringin tarve on selvä. Kyse on muustakin kuin yhtenäisestä toimintatavasta: alustaa on johdettava ”tuoteajattelulla”. Tämä tarkoittaa, että kehittäjäalustaasi on johdettava kuten mitä tahansa muutakin organisaatiosi tuotetta. Se edellyttää tiekarttoja, käyttäjähaastatteluja ja yhteisöjä sekä ennen kaikkea investointeja kehittäjille parhaan mahdollisen alustan rakentamiseen, jos et halua heidän palaavan varjo-IT:n pariin.
Nyt sinun on kuitenkin varmistettava, että koko organisaatio – ei vain kehitystiimit – toimii sidosryhmänä. Platform Engineering -hankkeissa huomioidaan yleensä kehittäjät, platform engineerit ja infrastruktuuritiimit. Alustasi on annettava kaikille, kehityspäälliköistä FinOps-asiantuntijoihin ja jopa osalle ylimmän johdon edustajista, mahdollisuus hahmottaa välittömästi organisaation kokonaistilanne.
Yhä useamman roolin päästessä tarkastelemaan organisaatiosi kehitysalustoja tämä sopii mielestäni hyvin siirtymään, jossa IT:tä ei enää nähdä pelkkänä operatiivisena kuluna, vaan vastuu tuloksesta annetaan liiketoimintayksiköille. Jos haluat johtaa kannattavaa liiketoimintaa, sinun on varmistettava, että oikeat ihmiset seuraavat palvelun rahallista arvoa ja päättävät sen lopettamisesta, jos se ei ole kannattavaa.
6. AI FinOps: GPU-kustannusten optimointi Kubernetesin DRA:n avulla
On selvää, että tekoäly on tullut jäädäkseen, ja näen jatkuvasti kasvavaa tarvetta hyödyntää tekoälytyökuormia tukevasta, kalliimmasta laitteistosta kaikki mahdollinen. Vaikka enemmistö hyödyntääkin pilven suurempia malleja, näen asiakkaiden rakentavan tekoälykyvykkyyksiä myös on-premise-ympäristöihin.
Kalliista investoinneista saatavan tuoton parantamiseksi kehitys onneksi etenee kohti tekoälytyökuormien bin-packingia.
Kubernetesin maailmassa olen seurannut, miten Dynamic Resource Allocation (DRA) on määritelty, mukautettu ja tuotu saataville esimerkiksi GPU:iden hallintaan standardoidulla tavalla. Muualla ajettavien työkuormien osalta odotan, että suuri osa nykyisistä ja potentiaalisista asiakkaistamme keskittyy mukauttamaan infrastruktuuria työkuormaa vastaavaksi, jotta ratkaisuista saadaan kannattavia.
Jotta saat investoinneistasi parhaan mahdollisen hyödyn, tarvitset vankan Platform Engineering -kokonaisuuden, jossa kyvykkyydet on määritelty, rakenne on modulaarinen ja organisaatio on sitoutunut palvelemaan sisäisiä asiakkaita.
- Cloud
- AI
- Platform engineering
Subscribe to our newsletter
Related blogs