Ihmislähtöisten sovellusten suunnittelu: dilemmoihin perustuva menetelmä

Yksi suunnittelijan ihmiskeskeisestä työkalupakista löytyvä menetelmä on dilemmapohjainen suunnittelu. Se tarjoaa uusia tapoja ratkaista yleisiä ongelmia ja parantaa tuotteen käyttäjäkokemusta.

Ihmiskeskeinen suunnittelu voi huomioida käyttäjien tarpeet, kasvattaa liikevaihtoa ja pienentää heikosta käyttäjäkokemuksesta aiheutuvia kustannuksia.

Olen törmännyt käsitteelle erilaisiin määritelmiin, mikä voi kertoa sen uutuudesta. Erään korostetun määritelmän mukaan kyse on kaikkien osallistamisesta suunnitteluprosessiin, ei vain käyttäjien. Toisen määritelmän mukaan käyttäjiä inhimillistetään huomioimalla heidän motivaationsa ja tunteensa sen sijaan, että heidät nähtäisiin vain asiakkaina.

Pidän jälkimmäisestä määritelmästä, ehkä siksi, että se oli ensimmäinen oppimani määritelmä. Joka tapauksessa määritelmät eivät ole ristiriidassa keskenään.

Dilemmapohjaisen suunnittelun menetelmä

Yksi tapa tehdä suunnittelustasi entistä ihmiskeskeisempää on hyödyntää dilemmapohjaista suunnittelua. Se tarkoittaa käyttäjien kohtaaman dilemman ja siihen ratkaisun löytämistä. Tässä yhteydessä dilemma tarkoittaa kahta ristiriitaista, näennäisesti toisensa poissulkevaa vaihtoehtoa. Dilemman ratkaiseminen johtaa monipuolisiin ja ihmiskeskeisiin kokemuksiin ja voi jopa auttaa ratkaisemaan ongelmia ennen niiden syntymistä.

Dilemmojen löytämiseen tarvitaan arvioivaa käyttäjätutkimusta. Yksi tapa toteuttaa sitä on ääneen ajatteluun perustuva haastattelu. Siinä käyttäjille annetaan samankaltainen tai aiheeseen liittyvä sovellus, ja heitä pyydetään kertomaan ajatuksensa ääneen koko käyttökokemuksen ajan. Tutkimuksessa on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota käyttäjien ilmaisemiin tai sanoittamiin tunteisiin. Niiden pohjalta löydämme dilemman.

Käyttäjätutkimussession aikana ja sen jälkeen analysoimme reaktioiden taustalla olevia syitä. Etsimme osallistujien kesken toistuvia tunteita, joiden perusteella voimme tehdä johtopäätöksiä. Jos esimerkiksi useat käyttäjät kokevat tietyssä vaiheessa samanlaisia tunteita, voimme tehdä siitä johtopäätöksen.

Käyttäjäkokemustutkimus käytännössä

Loin Twenten yliopistosta kootun tiimin kanssa Blossom-nimisen sosiaalisen kohtaamissovelluksen. Blossomin ideana oli auttaa ulkomailla asuvia luomaan aitoja yhteyksiä paikallisiin ja muihin ulkomailla asuviin.

Käyttäjätutkimuksessamme havaitsimme, että deittisovelluksissa yhteyksien syntymättä jääminen oli yleinen turhautumisen aihe. Samalla nämä käyttäjät eivät kuitenkaan halunneet jakaa tietoa itsestään. Kyse ei ollut siitä, etteivät he halunneet jakaa tietojaan, vaan siitä, että he halusivat suojata henkilötietojaan.

Tällaisessa tilanteessa suunnittelija voi päättää, miten ristiriita ratkaistaan ja käyttäjäkokemusta parannetaan – tai olla ratkaisematta sitä.

Ongelmien ratkaiseminen tuotteissa ja palveluissa

Dilemmoja voi ratkaista monella tavalla. Edellisen esimerkin pohjalta suunnittelija voisi pakottaa käyttäjän valitsemaan: jos käyttäjä haluaa molemmat vaihtoehdot, käytettävissä olisi vain toinen niistä.

Toinen vaihtoehto olisi huomioida yksityisyyden tarve eikä vaatia käyttäjää antamaan mitään tietoja itsestään. Voit myös toimia päinvastoin ja edellyttää, että käyttäjät täyttävät profiilin voidakseen käyttää sovellusta. Kuten voit kuvitella, valinnan pakottamiseen liittyy omat ongelmansa.

Dilemman voi ratkaista myös yhdistämällä ja integroimalla vastakkaiset vaihtoehdot. Näin päädyimme toimimaan Blossomin kohdalla.

Vaihtoehtojen yhdistäminen voi johtaa tyydyttävämpiin lopputuloksiin, kun sisäiset dilemmat huomioidaan. Yksityisyyden ja avoimuuden välisessä dilemmassa vaihtoehdot voidaan yhdistää tarjoamalla valintoja, joilla on eri seuraukset.

Käyttäjien voimaannuttaminen suunnittelun avulla

Blossomin keskeinen toimintamekanismi oli, että ihmissuhteita kuvattiin siemenenä, joka kasvoi vuorovaikutuksen ja läheisyyden myötä vähitellen puuksi. Päädyimme käyttämään siementä ihmissuhteen kasvun kuvana, koska havaitsemamme sisäiset dilemmat liittyivät ihmisten haasteisiin luoda aitoja ihmissuhteita.

Käyttäjä pystyi valitsemaan, mitä ihmissuhteita kehittää ja kenen kanssa jakaa tietoa, yksityisyytensä säilyttäen. Siemen ja sen kasvuvaiheet kannustivat aitouteen ja antoivat käyttäjille hallinnan siihen, kuinka paljon he jakoivat.

Dilemman ratkaiseminen ei ainoastaan rikastuttanut tuotetta, vaan myös antoi käyttäjälle enemmän vaikutusvaltaa. Sen sijaan, että käyttäjän olisi pitänyt tyytyä suunnittelijan mielivaltaisesti määrittämään valmiiseen vaihtoehtoon, hän sai itse päättää, mitä jakaa muille.

Vaikka tässä esimerkissä voidaan väittää, että aitoutta ja muiden kanssa vuorovaikutusta suositaan, käyttäjää ei missään tapauksessa pakotettu jakamaan mitään tai ylläpitämään ihmissuhteita, joita hän ei halunnut ylläpitää.

Ihmiskeskeisen tulevaisuuden luominen

Dilemmapohjainen suunnittelu ei ole vain suunnittelutapa, vaan filosofia, joka korostaa ihmisten huomioimisen merkitystä prosessissa. Ratkaisemalla käyttäjätutkimuksessa esiin nousevia haasteita voimme luoda aidompia, miellyttävämpiä ja käyttäjäystävällisempiä tuotteita ja järjestelmiä.

Tämä lähestymistapa saa suunnittelijat pohtimaan tarkasti työnsä vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Dilemmapohjaisen suunnittelun avulla voimme luoda digitaalisella aikakaudella ihmiskeskeisemmän tulevaisuuden.

Lue blogikirjoituksestamme lisää siitä, mikä motivoi ihmisiä ostamaan tuotteita.