Mitä eroa on saavutettavuudella ja inklusiivisuudella?

Saavutettava palvelu on myös inklusiivinen

Saavutettavuus tarkoittaa tuotteiden, palveluiden ja järjestelmien tasavertaisen käytön ja saavutettavuuden mahdollistamista erilaisille käyttäjille, kuten vammaisille ihmisille, ikääntyneille tai henkilöille, joilla on muita erityistarpeita. Termillä ”saavutettavuus” viitataan erityisesti ihmisiin, joilla on pitkäaikaisia toimintarajoitteita, mutta käsite ei rajoitu vain heihin. Siinä huomioidaan myös tilapäiset rajoitteet, kuten meluisa ympäristö, jossa kuuleminen on vaikeaa tai mahdotonta, tai tilanne, jossa käsi on kipsissä.

Saavutettavuuden tavoitteena on varmistaa, että käyttäjät voivat käyttää tuotetta tai palvelua rajoittavista olosuhteista huolimatta. Saavutettavuus edellyttää käyttöliittymien ja toimintojen huolellista suunnittelua ja toteutusta, jotta käyttäjät, joilla on erilaisia pitkäaikaisia toimintarajoitteita, voivat käyttää palvelua tai tuotetta mahdollisimman sujuvasti.

Saavutettavuus voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että verkkosivustot ja sovellukset suunnitellaan näkö- tai kuulovammaisten käytettäviksi. Tähän kuuluvat muun muassa riittävän kontrastin varmistaminen, tekstikoon suurentamisen mahdollistaminen ilman sisällön katoamista, kuvailevien tekstivastineiden lisääminen kuviin ja ikoneihin, videoiden tekstittäminen sekä ruudunlukuohjelmien tukeminen.

Inklusiivisuus puolestaan tarkoittaa suunnitteluajattelua ja -tapaa, joka huomioi monimuotoisuuden ja osallisuuden koko suunnitteluprosessin ajan.

Inklusiivisella suunnittelulla pyritään varmistamaan, että kaikki käyttäjät tuntevat itsensä tervetulleiksi ja huomioiduiksi sekä palvelun tai tuotteen kehityksen aikana että lopputuloksessa. Se edellyttää suunnitteluprosessin laajentamista ja ajattelutapaa, jossa huomioidaan erilaisia näkökulmia. Näin erilaiset käyttäjät voivat käyttää palvelua tai tuotetta ja samaistua siihen yhdenvertaisesti.

Saavutettavassa palvelussa huomioidaan erityisesti vammaisten ihmisten ja erityistarpeita omaavien henkilöiden tarpeet, kun taas inklusiivinen palvelu ottaa kaikki huomioon syrjimättä. Molemmissa tavoitteena on edistää kaikkien käyttäjien yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Esteettömyys: digitaalisen saavutettavuuden vastinpari

Esteettömyys tarkoittaa esteetöntä fyysistä ympäristöä. Esimerkiksi pyörätuolia käyttävälle henkilölle on tarjottava esteetön pääsy kadunvarsiliikkeeseen.

EU:n esteettömyysdirektiivista on puhuttu viime aikoina paljon. Se tuli voimaan vuonna 2019, ja sitä aletaan soveltaa 28. kesäkuuta 2025. Direktiivi edellyttää, että tuotteet ja palvelut tehdään saavutettaviksi määräaikaan mennessä. Esteettömyys koskee fyysistä ympäristöä ja tuotteita, mutta nimensä aiheuttamasta sekaannuksesta huolimatta esteettömyysdirektiivi kattaa sekä fyysiset että digitaaliset ympäristöt.

Kaikille on taattava esteetön fyysinen ja/tai saavutettava digitaalinen ympäristö. Monet organisaatiot ovat jo heränneet direktiivin vaatimuksiin, mutta monilla on vielä pitkä matka edessään.

Saavutettavuus on perusta

Viime kädessä jokaisen palvelun tai tuotteen olennaisin ominaisuus on käytettävyys. Käytettävä palvelu on turvallinen, tehokas ja sujuva käyttää, ja parhaimmillaan se tarjoaa erinomaisen käyttäjäkokemuksen. Jos käytettävyys puuttuu, saavutettavuus, inklusiivisuus ja esteettömyys menettävät suuren osan merkityksestään. Palvelun on ennen kaikkea oltava käytettävä, sillä muuten se ei palvele todellista tarkoitustaan.

Suunnittele tuote tai palvelu ennen kaikkea käytettäväksi. Ymmärrä asiakkaitasi ja rakenna inklusiivinen kokemus, joka huomioi heidän erilaiset tarpeensa ja käyttötilanteensa. Varmista samalla, että palvelusi on saavutettava ihmisille, joilla on pitkäaikaisia toimintarajoitteita, ja että se noudattaa saavutettavuusvaatimuksia. Näin palvelusi on saavutettava, inklusiivinen ja käytettävä.

Esteettömyyden, digitaalisen saavutettavuuden ja inklusiivisuuden erot ja yhtäläisyydet

Käytettävyys

Esteettömyys

Digitaalinen saavutettavuus

Inklusiivisuus

Kuvitteellinen Musa-palvelu tarjoaa erinomaisen käyttäjäkokemuksen

Lena ja Levi käyttävät molemmat Musa-musiikkipalvelua. Lena on digineuvoja ja yksinhuoltajaäiti. Levi on MS-tautia sairastava musiikkituottaja, jolla esiintyy vaihtelevasti lihasspastisuutta ja heikkonäköisyyttä. He käyttävät Musaa mielellään, koska se on helppokäyttöinen ja intuitiivinen. Levi arvostaa myös sitä, että näön heikentyessä hän voi käyttää palvelua ruudunlukuohjelmalla.

Musa on huomioinut esteettömyysdirektiivin ja suunnitellut palvelun saavutettavaksi, minkä vuoksi sillä on laaja ja innostunut käyttäjäkunta erilaisia rajoitteita omaavien ihmisten keskuudessa. Lena käyttää Musaa toisinaan yhdessä pienten lastensa kanssa, jotka kuuntelevat musiikkia mielellään hänen sylissään. Koska Musa on inklusiivinen, sen selkeä ja värikäs sovelluskäyttöliittymä on suunniteltu niin, että myös lapset voivat käyttää sitä helposti.

Musa on saavutettava, inklusiivinen ja käytettävä. Se saa käyttäjiltään jatkuvasti parasta palautetta, ja käyttäjät suosittelevat sitä muille vapaaehtoisesti. Musan kasvu on huomioitu maan johtavissa talousjulkaisuissa, ja perustajat korostavat joka kerta, että Musan menestyksen avain on erilaisten asiakkaiden moninaisten tarpeiden ymmärtäminen.