Helppokäyttöinen ja intuitiivinen käyttöliittymä – myytti vai mahdollisuus?
Helppokäyttöinen ja intuitiivinen ovat asioita joita odotetaan jokaiselta käyttöliittymältä. Tämähän pitäisi olla määrittelemättäkin selvää?
Onko kyseessä kuitenkin myytti, sillä moni digituote, -palvelu tai käyttöliittymä ei todellisuudessa olekaan millään lailla helppokäyttöinen saati intuitiivinen.
Miksi monen digipalvelun käyttö on niin hankalaa? Ovatko palveluiden suunnittelijat ja toteuttajat vain huonoja työssään? Eikö käyttäjiä haluta auttaa ja kuunnella, vaan liiketoiminnan intressit ovat muualla? Usein kyse on siitä, että helppokäyttöisyys ja intuitiivisuus ovat asioita, joiden odotetaan syntyvän tuotteeseen tai palveluun itsestään prosessin edetessä. Tämä ei kuitenkaan voisi olla kauempana totuudesta.
Helppokäyttöisyys ja intuitiivisuus tulee määritellä käyttäjätarpeiden näkökulmasta, ne pitää suunnitella ja niiden olemassaolo on hyvä varmistaa käyttäjien kanssa testaamalla.
Blogin lopusta löydät kolme parasta tapaa, joilla varmistaa tuotteen tai palvelun helppokäyttöisyys ja intuitiivisuus, mutta sitä ennen hieman taustaa.
Ihmiskeskeisyydestä löytyy avain helppokäyttöisyyteen ja intuitiivisuuteen
Helppokäyttöinen ja intuitiivinen käyttöliittymä on vaikea suunnitella ja toteuttaa ilman ihmiskeskeistä suunnittelua ja hyvää käyttäjäymmärrystä. Jotta tunnistamme ihmiset käyttöliittymien takana ja hahmotamme oikeat käyttäjäryhmät ja heidän todelliset tarpeensa, vaatii se tutkittua tietoa, taustatyötä, harkintaa ja johdonmukaista ajattelua. Tässä auttaa käyttäjätutkimus.
Arvailujen varassa on mahdoton osua oikeaan varsinkaan monimutkaisten käyttöliittymien suunnittelussa, jos käyttäjiltä ei kysytä mitään. Käyttöliittymiin ahdetaan tällöin liikaa elementtejä, liian monia vaiheita ja askelia. Yksinkertaisuus on käyttöliittymäsuunnittelussakin kaunista ja hyödyllistä, mutta usein helpommin sanottu kuin tehty.
Usein kohtaa vastarintaa ja haluttomuutta kysyä käyttäjiltä, sillä käyttäjät eivät tiedä mitä haluavat, eikä sitä heiltä kuulu kysyäkään. Käyttäjiltä kysytään, millaista käyttö on nyt, mikä on hankalaa, mikä on helppoa. Näiden pohjalta määritellään tarpeet ja vasta tarpeiden avulla tarkennetaan käyttäjävaatimukset, joita käytetään lopulta valittaessa tarvittavat ominaisuudet.
Älä kysele käyttäjiltä ominaisuuksista vaan ongelmista ja onnistumisista.
Mikä auttaa käyttäjää matkalla tavoitteeseen?
Kun ominaisuudet on kasassa alkaa varsinainen suunnittelu- ja toteutustyö. Tässä kohtaa pidetään mielessä se, mitä käyttäjä haluaa saavuttaa, mitä hän pyrkii tekemään, mikä tälle tehtävälle on olennaista ja mikä on sen suorittamiselle selkein järjestys. Älä tuputa kaikkia toimintoja kerralla; se vain hämmentää. Lisäksi kesken jääneeseen tehtävään paluu helpottuu, kun jo tehdyt asiat muistuvat mieleen helposti ja seuraavat askeleet löytyvät sujuvasti. Käyttöliittymäelementtien selkeä merkitseminen ja niiden helppo löydettävyys oikeassa järjestyksessä ovat hyviä käytäntöjä ohjaamaan käyttäjää eteenpäin kohti tavoitetta.
Helppokäyttöinen ja intuitiivinen käyttöliittymä on suunniteltu ajatuksella niin, että käyttäjä ymmärtää sen tarkoituksen ja toiminnot ilman lisäselvityksiä tai käyttöohjeita. Käyttöliittymä ei siis saa olla kryptinen arvoitus, jonka ratkaisemiseen tarvitaan salainen koodi tai loitsu (elleivät käyttäjäsi ole velhoja ja noitia).
Helppokäyttöisyyden ja intuitiivisuuden voi todentaa ja varmistaa
Suunnittelijat käyttävät erilaisia menetelmiä helppokäyttöisyyden ja intuitiivisuuden varmistamiseksi: käyttäjätutkimus, prototyyppien testaus, jatkuva käytettävyystestaus, A/B testaus ja esimerkiksi asiantuntija-arviointi ovat kaikki hyviä tapoja testata käyttöliittymän toimivuutta. Tarkoituksena on tunnistaa mahdolliset ongelmat jo ennen lopullisen käyttöliittymän koodausta ja julkaisua. Myös julkaisun jälkeen tehty käytettävyysarviointi ja testaus auttaa parantamaan olemassaolevaa, joten sitäkään ei kannata unohtaa. Yhteistä näille menetelmille on se, että ihminen eli käyttäjä otetaan huomioon.
Tutkimus ja validointi tarjoavat siis mahdollisuuksia uusille ihmiskeskeisille oivalluksille ja ohjenuoria suunnittelijoille käyttäjien näkökulmasta.
TOP 3 tapaa varmistaa käyttöliittymän helppokäyttöisyys ja intuitiivisuus:
- Käyttäjätutkimus: Käyttäjätutkimus auttaa suunnittelijoita ymmärtämään, miten käyttäjät käyttävät palvelua tai tuotetta nyt ja millaisia ongelmia he kohtaavat. Tutkimuksen avulla voidaan selvittää, keitä käyttäjät ovat, mikä toimii ja mikä ei toimi ja millaisia muutoksia todelliset käyttäjät haluaisivat.
- Prototyypit ja niiden testaus: Prototyypin avulla on helppo testata miten käyttäjät käyttäisivät kehitettävää palvelua. Prototyyppien testaus auttaa suunnittelijoita tunnistamaan käyttöliittymän heikkoudet ja korjaamaan ne ennen lopullisen käyttöliittymän tuotantoa ja julkaisua.
- Jatkuva käytettävyystestaus: Auttaa tunnistamaan ja korjaamaan käyttöliittymän ongelmat julkaisun jälkeen. Jatkuvassa käytettävyystestauksessa voidaan käyttää erilaisia menetelmiä ja työkaluja, kuten käyttäjätestausta, kyselyitä ja havainnointia, joilla kerätään tietoa käyttäjien kokemuksista ja käytöstä koko tuotteen elinkaaren ajan.
Kun käyttöliittymä on todennetusti hyvin suunniteltu ja helppokäyttöinen, se lisää käyttäjien tyytyväisyyttä ja parantaa asiakaskokemusta. Helppokäyttöinen ja intuitiivinen on siis myytin sijaan mahdollisuus ja mahdollista. Siihen kannattaa panostaa oikeaan aikaan oikealla tavalla ja varmistetusti.
Julkaistu: 11. huhtikuuta 2023
