Saavutettavuusasiantuntijamme Elfi Kjellberg kertoo, mikä on esteettömyysdirektiivi, keitä se koskee ja kuinka siihen on varauduttava.

Mikä on esteettömyysdirektiivi? 

Esteettömyysdirektiivi (Directive 2019/882 on the accessibility requirements for products and services, “European Accessibility Act”) on Euroopan unionin direktiivi, jonka tarkoituksena on varmistaa keskeisten sähköisten tuotteiden ja palveluiden esteettömyys. Direktiivin päätavoitteena on helpottaa vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden elämää parantamalla tuotteiden ja palveluiden saatavuutta. 

Esteettömyysdirektiivin piiriin kuuluvat muun muassa seuraavat tuotteet ja palvelut:

  • matkalippu- ja lähtöselvitysautomaatit
  • pankkiautomaatit
  • tietokoneiden ja älylaitteiden käyttöjärjestelmät
  • älypuhelimet ja älytelevisiot
  • pankkipalvelut
  • sähköiset kirjat, sähköisten kirjojen lukulaitteet ja sähköisten kirjojen myynti- ja jakelualustat
  • verkkokaupat
  • kuljetuspalvelut (mukaan lukien metro-, rautatie-, raitiovaunu- ja linja-autoliikenne)
  • maksupäätepalvelut
  • audiovisuaaliset mediapalvelut (kuten suoratoistopalvelut)
  • hätäviestintäpalvelut.

Esteettömyysdirektiivin mukaan myös palvelua mahdollisesti ympäröivän rakennetun ympäristön esteettömyys tulee varmistaa.  

Miten esteettömyysdirektiivi eroaa saavutettavuusdirektiivistä?

Vuonna 2016 annettu saavutettavuusdirektiivi koskee lähinnä julkisen sektorin verkkopalveluita ja mobiilisovelluksia. Sen mukaan julkisen sektorin digitaalisten aineistojen ja palveluiden tulee olla saavutettavia eli jokaisen käytettävissä vammaisuudesta tai toimintarajoitteista huolimatta. 

Esteettömyysdirektiivi taas laajentaa vaikutuspiiriä pelkistä verkkopalveluista ja mobiilisovelluksista fyysisiin tuotteisiin ja muihin sähköisiin palveluihin ja tuotteisiin. Lisäksi se koskee muitakin kuin julkisen sektorin toimijoita. 

Keitä esteettömyysdirektiivi tarkemmin koskee?

Koska esteettömyysdirektiivi kattaa aiemmin mainitut tuotteet ja palvelut, kuuluvat direktiivin vaikutuksen piiriin erityisesti yksityisen sektorin toimijat. Direktiivi vahvistaa myös entisestään julkisen sektorin verkkosivustojen ja mobiilisovellusten vaatimuksia. Esteettömyysdirektiivin ulkopuolelle jäävät sellaiset tuotteet ja palvelut, joita toimittavassa yrityksessä työskentelee alle 10 henkilöä ja jonka liikevaihto on alle 2 miljoona vuodessa.

Huomiota on kiinnittänyt erityisesti esteettömyysdirektiivin vaikutusalueen yltäminen verkkokauppoihin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että mitä tahansa myy verkossa, tulee saavutettavuusvaatimuksia noudattaa. Lisäksi yllä mainittujen tuotteiden ja palveluiden kaikenlaisessa myynnissä (niin myymälässä kuin verkossakin) tulee noudattaa esteettömyysdirektiiviä.

Milloin ja miten tulee toimia?

Esteettömyysdirektiivi annettiin vuonna 2019 ja se tulee osaksi Suomen lainsäädäntöä kesäkuun 2022 loppuun mennessä. Yksityisten toimijoiden tulee noudattaa lakia viimeistään kesäkuuhun 2025 mennessä.

Sosiaali- ja terveysministeriö on vastannut direktiivin kansallisesta toteutuksesta tähän mennessä ja lain valmistelu on vielä kesken. Direktiivin ohjeistuksiin siitä, miten esteettömyys tuotteissa ja palveluissa tulee varmistaa, saattaa Suomen lainsäädännön myötä tulla tarkennuksia ja tiukennuksia. Vasta kun laki on säädetty, tiedetään tarkemmin, keitä se koskee, kuinka laajasti ja millä aikataululla. 

Vaikka määräajan umpeutumiseen on vielä aikaa, on katseet hyvä suunnata jo nyt kohti esteettömyyden varmistamista omissa tuotteissa ja palveluissa. Eficoden tutkimustiimi on tässä apunasi. Palveluiden saavutettavuuteen kannattaa panostaa kokonaisvaltaisesti ja ajoissa: on merkittävästi kustannustehokkaampaa tehdä palvelut alusta asti saavutettaviksi jälkikäteen tehtyjen korjausten sijaan. Saavutettavuus on kuitenkin lopulta kaikkien etu - miksi et siis tekisi kaikista palveluistasi saavutettavia direktiiveistä riippumatta?

Lue lisää:

Paranna verkkopalvelusi saavutettavuutta

Julkaistu: 26. toukokuuta 2021

Accessibility