AI-natiivilla aikakaudella rohkeat voittavat

AI-natiivi aikakausi on alkamassa ohjelmistokehityksessä. Teknologia ja työkalut ovat jo valmiina – kysymys kuuluu, uskallammeko ottaa ne käyttöön?

Tekoäly muuttaa ohjelmistokehityksen työkaluja ja prosesseja. Aluksi AI-assistentit helpottavat yksittäisten työntekijöiden tehtäviä tarkkojen komentojen mukaisesti, sitten toiminta skaalataan organisaatiotasolle ja komentoketjut jalostuvat. Lopulta AI-natiivissa organisaatiossa AI-agentit voivat ohjata ohjelmistokehityksen työnkulkuja itsenäisesti. Ennakkoluulottomuus ratkaisee, kuka kerää tästä suurimmat hyödyt.

Uskallus vaatii luottamusta 

Olemme tottuneet tekemään töitä ihmisten kanssa ja luotamme heidän kykyynsä toimia järkevästi. Tämä luottamus on rakentunut ajan ja kokemusten myötä. Taustatukea saamme säännöistä ja hallintomalleista, jotka ohjaavat ihmisten toimintaa. Kun varmistamme riittävän monta kertaa, että työn tulokset vastaavat vaatimuksia, opimme luottamaan tähän. Silloin toiminta muuttuu tehokkaaksi. 

AI-natiivissa organisaatiossa on rakennettava vastaava luottamus tekoälyagentteihin. Tässäkin tarvitaan aikaa ja kokemuksia sekä hyviä työkaluja laadunvarmistukseen. Haasteena on silti se, että AI-agentit toimivat täydellisesti vasta, kun ohjeisiin ei jäisi tulkinnanvaraa. Kokonaan tähän ei päästä.

Vastuukysymykset aiheuttavat yrityksissä epävarmuutta. Mitä tapahtuu, jos AI-agentti tekee virheen? Etenkin kriittisissä ratkaisuissa harva uskaltaa ottaa riskin. Meille ei riitä, että tekoäly pystyy esimerkiksi diagnosoimaan jonkin sairauden ihmistä paremmin, jos AI:n osumatarkkuus on alle 100 %. AI-natiivin organisaation täytyy kuitenkin hyväksyä, että myös tekoäly tekee virheitä.

AI ratkaisee kahta yritysten keskeistä ongelmaa

Tekoälystä saadaan suurimmat hyödyt, kun toimintaa uudistetaan oikeissa paikoissa ja isossa mittakaavassa. Usein tämä tarkoittaa valintojen tekemistä. Yrityksissä tehdään jatkuvasti päätöksiä, joiden taustalla on erilaisia, keskenään ristiriitaisiakin näkemyksiä. Kuinka valitaan paras? Tekoälyn avulla tilannetta on helppo tarkastella strategisten tavoitteiden kannalta. Kun päämäärä on X, mitä tehdään tilanteessa Y?

Suuri osa yritysten päivittäistä toimintaa on puolestaan tiedonvaihtoa. Tämä näkyy organisaatiokaavioissa, jotka perustuvat pitkälti siihen, miten tieto kulkee yrityksissä. Myös järjestelmäarkkitehtuuri muotoutuu vähitellen tiimirakenteiden näköiseksi. Tekoäly auttaa välittämään tietoa yli tiimirajojen, mutta tämä edellyttää uudenlaista kulttuuria. Muutos kannattaa: yritykset, joiden viestintäkulttuuri on avoin, pärjäävät perinteisesti kilpailijoitaan paremmin. 

Avoin kulttuuri ei tarkoita, että rajat katoavat täysin. Kaikkea ei voida tuoda chatbotiin jokaisen saataville, sillä tietoturvaa ei ole mietitty tätä silmällä pitäen. AI tuo tietoa järjestelmistä pinnalle tehokkaasti, ja sille on opetettava tiedon rajat. Jos niitä ei ole aikanaan mietitty kunnolla, siitä maksetaan tulevaisuudessa hintaa moninkertaisesti.  

Vapaiksi järjestelmien kahleista

Jokainen on törmännyt työelämässä tai julkisia palveluita käyttäessään tilanteeseen, jossa jotakin ei voi tehdä, koska järjestelmä ei taivu siihen. AI-natiivi aikakausi muuttaa tämän: tekoälystä tulee pehmentävä kerros ihmisen ja järjestelmän väliin. Pian järjestelmien kanssa voi toimia yhtä joustavasti kuin ihmistenkin. 

Yrityksissä tämä ilmenee vaihtelevina työnkulkuina. Kun aikaisemmin jokaisen piti tottua tekemään asiat saman kaavan mukaan, nyt ydinprosesseista tulee personoituja. Jokaisen ei tarvitse käyttää esimerkiksi CRM-järjestelmää samalla tavalla, vaan AI-agentti huolehtii, että tieto kulkee järjestelmään ja sieltä ulos käyttäjille luontaiseen tapaan. Palaamme taas luottamukseen: on kyettävä luottamaan, että tämä toimii.

Säästöpuheista satakertaisiin hyötyihin

Tekoälyn hyödyt organisaatioille arvioidaan yleensä vahvasti alakanttiin. Puhutaan 30 % tehokkaammasta tai 2–3 kertaa tuottavammasta työstä. Tällaisia tuloksia saavutetaan, kun vanha työnkulku viedään sellaisenaan läpi tekoälyn avulla. Jos työnkulut uudistetaan kokonaan, voidaan parhaimmillaan moninkertaistaa hyödyt.

Yritysten on nyt mietittävä, mitä tämä tarkoittaa omassa toiminnassa. Missä asioissa tekoälystä saadaan suurimmat hyödyt? Entä osaammeko kertoa AI:lle, mitä haluamme tehdä? Asiantunteva kumppani auttaa löytämään kohteet ja työkalut AI-natiiviin toimintaan sekä luomaan prosessit ja mallit, joilla tuloksia syntyy.   

Muutosta jarruttaa julkinen AI-keskustelu – Suomessa kaikki puhuvat säästöistä. Näkökulman pitää muuttua: on puhuttava siitä, mitä AI:lla saadaan aikaiseksi. Miljoonan euron kuluista voi säästää miljoonan, mutta tekemällä asiat uudella tavalla voi ansaita kymmenen lisää.

Haluatko viedä yrityksesi kohti tekoälynatiivia ohjelmistokehitystä?
Tutustu Eficoden AI Adoption Frameworkiin, joka auttaa ottamaan tekoälyn käyttöön vaiheittain – avustajista kohti täysin automatisoitua, älykästä ohjelmiston elinkaarta.

Artikkeli on julkaistu alun perin Kauppalehdessä 25.11.2025.

Kirjoittajat: Henri Terho, Principal AI Consultant, Eficode sekä Kai Jokiniemi, Global Delivery & Operations Leader, Eficode